Kalle Päätalo

Kalle Päätalo

Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (1919 – 2000) on yksi Suomen tunnetuimmista kirjailijoista. Hän syntyi 11.11.1919 Taivalkosken Jokijärven kylällä Lauri Herman (Herkko) Päätalon ja Priitta-Stiina (Riitu) Neulikon perheeseen. Kalle oli vanhempien kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin, joista ennen Kallea syntynyt Toivo kuitenkin kuoli vauvana. Kallella oli yksi nuorempi veli ja viisi siskoa.

Kalle Päätalo – jatka lukemista aiheesta

Päätalo kävi kansakoulun vuosina 1928 – 1933. 13-vuotiaasta lähtien hän työskenteli pääasiassa metsä- ja uittotöissä. Päätalo piti pienestä lähtien lukemisesta ja kirjoittamisesta, ja hän olikin tuttu näky paikallisessa kunnan kirjastossa. Kallen isä suhtautui penseästi poikansa harrastuksiin, eikä muuttanut suhtautumistaan juuri myöhemminkään.

Päätalo osallistui sekä talvi- että jatkosotaan, jossa hän haavoittui ja joutui olemaan useita kuukausia toipilaana. Tämän jälkeen hän palveli talousaliupseerina Siiranmäen vankileirillä. Sota-aikana hän solmi myös avioliiton Helvi Ojalan kanssa. Sodan päätytty he muuttivat Tampereelle.

Tampereella Kalle oli aluksi metsätöissä, pääsi sitten rakennustyömaalle ja työskenteli kirvesmiehenä. Hän opiskeli Tampereen teollisuuskoulussa vuosina 1947 – 1949 ja valmistui rakennusmestariksi. Kalle rakensi Tampereen Messukylään Kirvestielle itselleen ja vaimolleen talon, joka valmistui syksyllä 1950. Hän toimi rakennusmestarina useissa eri kohteissa Tampereella ja naapuri-kunnissa sekä lyhyehkön jakson Taivalkoskella.Avioliitto Helvi Ojalan kanssa päättyi eroon muun muassa naisseikkailujen vuoksi: kirjoissaan Päätalo kuvaa avoimesti suhdettaan nuoreen Sääksmäen tyttöön, jonka annetaan ymmärtää synnyttäneen aviottoman lapsen Kalle Päätalolle. Toisen avioliittonsa Päätalo solmi Elli Helena (Leena) Janakan kanssa vuonna 1955. Heille syntyi kaksi tytärtä: Riitta Liisa (1956) ja Elina Tuulikki (1959). Myöhemmin Päätalo sai neljä lastenlasta.Kalle oli kiinnostunut kirjallisuudesta jo pienestä pitäen. Hän käytti kaiken vapaa-aikansa, niin illat kuin viikonloput, kirjoittamiseen. Hän lähetti tekstejään eri lehdille julkaistavaksi, ja niitä julkaistiinkin. Esikoiskirjaansa Ihmisiä telineillä Päätalo ryhtyi kirjoittamaan tammikuussa 1956. Kirja valmistui vuonna 1958. Päätalo alkoi saavuttaa menestystä kirjailijana, ja teoksia syntyi tiuhaan tahtiin. Vuonna 1963 hän jäi pois työelämästä ja siirtyi kokonaan vapaaksi kirjailijaksi.Päätalo kuvasi teoksissaan usein hänelle tuttuja metsä- ja rakennustöitä. Päätalon koko tuotanto kertoo kurjuudesta ja köyhyydestä, rehellisellä työllä kunnon elinmahdollisuuksien puolesta ponnistelevasta kansanosasta. Kirjailija tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa– ja Iijoki-sarjoista.26-osaisessa, omaelämäkerrallisessa Iijoki-sarjassa Päätalo kuvaa omaa elämäänsä varhaislapsuudesta vanhuuteen. Ensimmäinen osa Huonemiehen poika ilmestyi vuonna 1971 ja sarja valmistui vuonna 1998. Yhteensä massiivisessa kirjasarjassa on lähes 17 000 sivua. Se onkin maailman pisimpiä omaelämäkerrallisia teoksia.Yhteensä Päätalo kirjoitti 39 romaania, kolme kertomuskokoelmaa, näytelmiä ja tekstiosan kuvateokseen Koillismaa kuvina. Kaiken kaikkiaan hänen kirjojaan on painettu 3,5 miljoonaa kappaletta. Päätalon kirjoja on käännetty myös useille kielille. Kirjojen pohjalta on lisäksi tehty elokuvia, ohjaajina Edvin Laine ja Mikko Niskanen. Iijoki-sarjaan perustuva Elämän Vonkamies nähtiin televisiossa vuonna 1992.Päätalo on saanut kirjailijan urastaan lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, muun muassa professorin arvonimen 1978 sekä Väinö Linna- ja Suomi-palkinnot vuonna 1999. Oulun yliopiston kunniatohtoriksi hänet vihittiin 1994. Kalle Päätalon muistomerkki paljastettiin Taivalkosken keskustorilla kesällä 2005.Kalle Päätalo eli Tampereella unohtamatta kuitenkaan kotipitäjäänsä Taivalkoskea, jossa hän oli tuttu vieras. Päätalo kuoli keuhkosyöpään Tampereella 20. marraskuuta vuonna 2000.

Kirjojen filmatisoinnit

Viimeinen savotta (1977, Edvin Laine)Ruskan jälkeen (1979, Edvin Laine)

Kirjailijan teoksia

• Koillismaa-sarja Koillismaa (1960)

• Selkosen kansaa (1962)

• Myrsky Koillismaassa (1963)

• Mustan lumen talvi (1969)

• Iijoki-sarja