Suomessa taiteen säilyttämisessä ovat olleet suuressa roolissa julkisten kokoelmien lisäksi yksityisten sukujen omistuksessa olevat teokset. 1600-luvulla perustettu Honkolan kartano ja sen omistava Furuhjelmin suku ei ole poikkeus, vaikka suuri osa kokoelmasta menetettiin tulipalossa 1972. Kokoelmassa oli muun muassa Edelfeltin maalaus sekä latinankielinen Raamattu vuodelta 1591. Tällä hetkellä kartanossa harjoitetaan pääasiallisesti maataloutta eikä alue ole avoinna yleisölle yksittäisiä tapahtumia lukuun ottamatta.
Honkolan kartano taiteilijoiden inspiraationa
Kartanon upea miljöö on inspiroinut useita taiteilijoita. Kartanon rakennuksia on ikuistettu maalauksiin, joista tunnetuimpana Magnus von Wrightin upea maisema, jossa näkyvät sekä vanha päärakennus että kukkulalla sijaitseva, nykyään kaksikerroksinen päärakennus. Kirjailija Runar Schildt on asunut kartanon mailla ja Sirkka Turkka kirjoitti runokokoelman ”Tule takaisin, Pikku Sheba” työskennellessään kartanon talleilla. Kyseinen teos voitti Finlandia-palkinnon 1986.
Tunnetuin kartanosta inspiraatiota ammentanut kirjailija on Väinö Linna. Linnan perhe asui kartanon mailla ja myös Väinö teki töitä kartanolle ennen Tampereelle muuttoa. Lapsuuden maisemat olivat kuitenkin tehneet vaikutuksen nuoren Linnan mieleen, joten Täällä Pohjantähden alla -romaanin kartano on saanut esikuvansa Honkolasta, vaikka tapahtumat ja henkilöt ovat pääasiassa kuvitteellisia.
Honkolasta uusi Hovimäki
Upeat maisemat ja arkkitehtuuri saavat mielikuvituksen valloilleen. Honkolan historia sisältää sodan aikaisia teloituksia, tuhoisan tulipalon sekä vahvoja naisia ja uusia innovaatioita tilan toiminnan jatkamiseksi. Kartanon tarinasta saisi upean historiallisen sarjan, jonka sivuosissa vilisisi kotimaisia taiteen suurnimiä. Toivottavasti tulevaisuudessa kartanon mailla järjestettäisiin opastettuja kierroksia, jotta useampi pääsisi tutustumaan palaan kansamme historiaa ja ehkä se synnyttäisi uusia taideteoksia myös muiden nautittavaksi.