Syksyllä koulut ja päiväkodit ovat taas täydessä vauhdissa, ja moni vanhempi miettii, miten lukemisesta saisi luontevan osan lapsen arkea. Lukeminen kehittää sanavarastoa, mielikuvitusta ja keskittymistä, mutta ennen kaikkea se voi olla lapselle iloa ja omaa aikaa. Pakottaminen harvoin toimii. Paremmin toimivat pienet, arkiset tavat, jotka tekevät kirjoista houkuttelevia.
Lukeminen ääneen kannattaa aina
Ääneen lukeminen on yksi parhaista tavoista tutustuttaa lapsi kirjoihin. Se sopii jo vauvaiässä, eikä sitä tarvitse lopettaa, kun lapsi oppii lukemaan itse. Yhteinen lukuhetki on monelle lapselle päivän rauhallisin ja läheisin hetki.
Muutama vinkki ääneen lukemiseen:
• Valitse kirja, josta pidät myös itse, koska innostus tarttuu
• Anna lapsen kääntää sivuja ja osoittaa kuvista asioita
• Pysähdy kysymään, mitä lapsi luulee tapahtuvan seuraavaksi
• Lue samaa kirjaa uudelleen, jos lapsi sitä toivoo, koska toisto on pienelle lukijalle tärkeää
Kun lapsi alkaa itse opetella lukemista, voitte vuorotella: aikuinen lukee sivun ja lapsi seuraavan lauseen. Näin lukeminen ei tunnu liian raskaalta, ja tarina etenee silti.
Oikea kirja oikeaan aikaan
Lapsen kiinnostus syttyy helpoimmin kirjoista, jotka liittyvät hänen omiin mielenkiinnon kohteisiinsa. Jos lapsi rakastaa eläimiä, dinosauruksia, jalkapalloa tai avaruutta, aloita niistä. Tietokirjat ja sarjakuvat ovat yhtä arvokasta lukemista kuin satukirjat.
Lukemaan opettelevalle sopivat kirjat, joissa on isoa tekstiä, lyhyitä lukuja ja paljon kuvia. Leikilliset kuvakirjat, kuten Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraisen aakkoset, tekevät kirjainten opettelusta hauskaa. Muita Kunnaksen kirjoja löydät Mauri Kunnas-osiosta.
Kun lapsi lukee jo sujuvasti, kirjasarjat ovat erinomainen tapa ylläpitää innostusta. Tutut hahmot ja jatkuva tarina saavat tarttumaan seuraavaankin osaan. Laajemmin vaihtoehtoja on lastenkirjat-kategoriassa.
Tee lukemisesta osa arkea
Lukutottumus syntyy toistosta. Iltasatu on monessa perheessä luonteva rutiini, mutta lukuhetken voi sijoittaa myös aamupalan jälkeen tai koulupäivän päätteeksi. Tärkeintä on, että hetki on rauhallinen, eikä se kilpaile ruutujen kanssa. Lyhytkin hetki joka päivä on arvokkaampi kuin pitkä lukusessio silloin tällöin.
Muita arkisia keinoja:
• Pidä kirjoja esillä paikoissa, joissa lapsi viettää aikaa
• Käykää yhdessä kirjastossa ja antakaa lapsen valita itse ainakin osa kirjoista
• Ota kirja mukaan automatkalle, mökille tai lääkärin odotushuoneeseen
• Kuunnelkaa äänikirjoja, jos lukeminen itse tuntuu vielä työläältä
Lukemiseen voi liittää myös leikkiä. Lapsi voi piirtää kuvan kirjan tapahtumista, keksiä tarinalle uuden lopun tai esittää lempikohtauksensa nukeilla. Näin tarina jää elämään kirjan kansien ulkopuolelle.
Lapsi oppii myös esimerkistä. Kun hän näkee aikuisen lukevan kirjaa tai lehteä, lukeminen näyttäytyy luontevana ja mukavana tekemisenä.
Kun lukeminen tuntuu vaikealta
Jos lukeminen on lapselle selvästi työlästä tai lapsi välttelee sitä jatkuvasti, siitä kannattaa keskustella opettajan tai neuvolan kanssa. Lukemisen vaikeudet eivät ole harvinaisia, ja niihin on olemassa hyviä tukikeinoja. Mitä aiemmin tukea saa, sitä helpompi lapsen on päästä kiinni lukemisen iloon.
Kotona tärkeintä on pitää lukeminen myönteisenä asiana. Kehu yrittämistä, älä vain onnistumista, ja anna lapsen lukea myös helpompia kirjoja, vaikka ne tuntuisivat ikätasoon nähden yksinkertaisilta. Kun kokemus on hyvä, halu tarttua seuraavaan kirjaan kasvaa itsestään.