Kalle Päätalon tuotanto on niin laaja, että moni jättää sen lukematta pelkän sivumäärän takia. Pelkkä Iijoki-sarja on 26 kirjaa ja yli 17 000 sivua. Hyvä uutinen on, että Päätaloa ei tarvitse lukea kaikkea kerralla eikä edes alusta loppuun. Tässä oppaassa käydään läpi, mistä kannattaa aloittaa, mitä kustakin sarjasta voi odottaa ja miten pitkään urakkaan kannattaa valmistautua.
Päätalon tuotanto lyhyesti
Päätalo syntyi Taivalkoskella 11. marraskuuta 1919 ja kuoli Tampereella 20. marraskuuta 2000. Esikoisromaani Ihmisiä telineillä ilmestyi vuonna 1958, kun kirjailija oli 39-vuotias. Se kuvaa rakennustyömaata, jonka Päätalo tunsi omasta kokemuksesta. Vuodesta 1962 lähtien häneltä ilmestyi uusi kirja käytännössä joka vuosi. Suosio oli poikkeuksellinen: Iijoki-sarjan yksittäisten osien painokset olivat Ylen mukaan 76 000 ja 135 000 kappaleen välillä, ja kirjastoissa uusimpiin osiin jonotettiin pitkään. Kaiken kaikkiaan Päätalon kirjoja on myyty miljoonia kappaleita, joten niitä on yhä runsaasti kirjastoissa ja käytettyjen kirjojen kaupoissa.
Tuotannon kaksi pääosaa ovat:
- Koillismaa-sarja 1960-luvulla. Romaanisarja, jossa Päätalo kuvaa omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan fiktion keinoin, muutetuin nimin ja tapahtumin.
- Iijoki-sarja vuosina 1971 ja 1998 välillä. Minämuotoinen omaelämäkerta, jossa samat kokemukset kerrotaan uudelleen oikeilla nimillä ja paikoilla, syntymästä aina vanhuuteen asti.
Lisäksi Päätalo kirjoitti erillisiä romaaneja, kertomuksia ja näytelmiä. Laajemman kuvan miehestä saat sivultamme, jolla kerromme Kalle Päätalon elämästä ja teoksista.
Koillismaa-sarja: tiivein tapa tutustua
Jos haluat tietää nopeasti, onko Päätalo sinun kirjailijasi, aloita Koillismaasta. Sarjassa on viisi romaania:
- Koillismaa (1960)
- Selkosen kansaa (1962)
- Myrsky Koillismaassa (1963)
- Myrskyn jälkeen (1965)
- Mustan lumen talvi (1969)
Koillismaa-kirjat ovat romaaneja, joten niissä on selkeämpi juoni ja tiiviimpi rakenne kuin myöhemmässä omaelämäkerrassa. Pohjoisen köyhyys, raskas metsätyö ja perheen vaikeudet ovat läsnä samalla tavalla kuin Iijoki-sarjassa, mutta viidessä kirjassa ehtii nähdä koko kaaren. Kokonaisuus on saatavilla myös yhtenä pakettina, esimerkiksi viiden kirjan Koillismaa-pakettina, mikä on kätevä tapa saada koko sarja kerralla hyllyyn.
Kannattaa tietää, että Päätalo muutti Koillismaa-kirjoissa todellisia tapahtumia. Hän esimerkiksi kirjoitti isähahmon kuolemaan, koska isän sairaus oli vielä liian kipeä aihe kerrottavaksi suoraan. Iijoki-sarjassa hän palasi samaan aineistoon ilman tätä suojaa.
Iijoki-sarja: suuri omaelämäkerta
Iijoki-sarjan ensimmäinen osa Huonemiehen poika ilmestyi vuonna 1971. Alun perin sarjasta piti tulla vain muutaman kirjan mittainen, mutta se kasvoi 26 osaan. Uusi osa ilmestyi joka vuosi isänpäivän alla vuoteen 1995 asti, ja monessa perheessä tuore Päätalo oli isänpäivän tai joulun vakiolahja.
Hyvästi, Iijoki (1995) oli tarkoitettu sarjan päätökseksi, mutta lukijoiden toiveesta Päätalo kirjoitti vielä jatkoa. Viimeinen osa Pölhökanto Iijoen törmässä ilmestyi vuonna 1998.
Sarja kulkee aikajärjestyksessä:
- Varhaiset osat kertovat lapsuudesta Taivalkosken Jokijärvellä, köyhästä huonemiesperheestä ja metsä- ja uittotöistä, joihin Päätalo lähti 13-vuotiaana.
- Keskivaiheen kirjat käsittelevät sotavuosia. Esimerkiksi Liekkejä laulumailla (1980) kuvaa haavoittumista jatkosodassa.
- Myöhemmät osat seuraavat elämää Tampereella, rakennusmestarin opintoja vuosina 1947 ja 1949 välillä, avioliittoja ja vähitellen kirjailijaksi kasvamista.
Sarjassa esiintyy lähes 2 000 henkilöä, ja käytännössä kaikki ovat todellisia ihmisiä. Tyyli on verkkainen ja täynnä pohjoisen murretta, mikä voi aluksi tuntua kaupunkilaislukijasta oudolta. Siksi ensimmäisille sivuille kannattaa antaa aikaa.
Kumpi ensin? Näin valitset
| Jos olet… | Aloita | Miksi |
|---|---|---|
| Epävarma, sopiiko Päätalo sinulle | Koillismaa (1960) | Romaani, selkeä juoni, yksi kirja riittää kokeiluun |
| Kiinnostunut aidosta elämäntarinasta | Huonemiehen poika (1971) | Iijoki-sarjan alku, oikeat nimet ja paikat |
| Kiinnostunut sota-ajasta | Iijoki-sarjan sotavuosia käsittelevät osat | Voit hypätä keskelle, vaikka alusta lukeminen avaa henkilöt paremmin |
| Rakennus- tai työelämän historiasta kiinnostunut | Ihmisiä telineillä (1958) | Esikoisteos rakennustyömaalta |
Iijoki-sarjan voi periaatteessa aloittaa mistä tahansa osasta, mutta henkilöitä on paljon ja ne kulkevat kirjasta toiseen. Siksi alusta lukeminen palkitsee eniten.
Näin jaksat pitkän sarjan
17 000 sivua kuulostaa ylivoimaiselta, mutta urakan voi pilkkoa:
- Lue sarja kausittain. Monelle sopii tapa, jossa luetaan yksi tai kaksi osaa ja välissä muuta kirjallisuutta.
- Pidä muistiinpanoja henkilöistä. Lyhyt lista sukulaisista ja työkavereista auttaa, kun samat ihmiset palaavat sadan sivun päästä.
- Kokeile äänikirjaa. Osa Päätalon kirjoista on saatavilla äänikirjoina, ja murteellinen kerronta toimii usein hyvin kuunneltuna. Tarkista saatavuus kirjastosta tai äänikirjapalvelusta.
- Hyödynnä kirjastoa ja divareita. Päätalon kirjoja painettiin suuria määriä, joten niitä löytyy yleensä helposti kirjastosta, kirpputoreilta ja antikvariaateista.
Yksi lukija on kertonut lukeneensa koko Iijoki-sarjan 89 päivässä, mutta tärkeämpää kuin tahti on se, että tarina pysyy mukavana.
Elokuvat ja tv-sarja johdatuksena
Jos kynnys tarttua kirjaan tuntuu korkealta, Päätalon maailmaan voi tutustua myös ruudun kautta. Edvin Laine ohjasi Päätalon teosten pohjalta elokuvat Viimeinen savotta (1977) ja Ruskan jälkeen (1979). Iijoki-sarjaan perustuva tv-sarja Elämän vonkamies nähtiin televisiossa vuonna 1992.
Elokuvat ja sarja tiivistävät tarinaa voimakkaasti, joten ne eivät korvaa kirjoja. Ne antavat kuitenkin hyvän kuvan pohjoisen savottojen ja kylien elämästä, ja moni on löytänyt kirjat juuri niiden kautta. Katsottuasi on helpompi kuvitella maisemat ja ihmiset, kun Päätalon pitkät kuvaukset alkavat kirjassa.
Vertailu on myös kiinnostava harjoitus: lue ensin kirja ja katso sitten filmatisointi, niin huomaat, kuinka paljon Päätalon arkisista yksityiskohdista ja murteesta katoaa, kun tarina siirretään valkokankaalle. Juuri ne yksityiskohdat ovat syy, miksi kirjoja luetaan yhä.
Päätalo lahjaksi
Isänpäivä ja joulu ovat edelleen hyviä hetkiä Päätalo-lahjalle. Jos saaja ei ole lukenut Päätaloa aiemmin, valitse Koillismaa tai Iijoki-sarjan ensimmäinen osa. Jos hän on jo pitkällä sarjassa, kysy varovasti, mihin osaan hän on päässyt, tai valitse kokonaisuus kuten Koillismaa-paketti. Lisää vinkkejä eri lukijoille sopivan kirjan valintaan löydät oppaastamme kirja lahjaksi.
Usein kysyttyä
Pitääkö Koillismaa lukea ennen Iijoki-sarjaa? Ei tarvitse. Sarjat kertovat osin samoista kokemuksista, mutta ovat itsenäisiä. Koillismaa on kuitenkin hyvä ja lyhyempi johdatus.
Missä Päätalon jäljillä voi käydä? Päätalon lapsuudenkoti Kallioniemi Taivalkoskella on museona, ja sen yhteydessä toimii Päätalo-keskuksen näyttely. Kallioniemi on auki kesäkaudella, joten tarkista ajankohtaiset aukioloajat ennen matkaa.
Paras tapa aloittaa on yksinkertainen: lainaa kirjastosta Koillismaa tai Huonemiehen poika ja lue ensimmäiset viisikymmentä sivua. Siinä vaiheessa tiedät, jatkatko matkaa Iijoen törmälle.